Vihdoin!

Vihdoinkin se tapahtui! Vaaka näytti tänään alle 90 :-D 89,8 kg - mahtavaa! Tuntuu että meni ikuisuus tuossa n. 90 kilossa, että ei se alitu koskaan, mutta nyt sitten... Jes! No, ei vielä juhlita, eihän sitä tiedä vaikka aamulla näyttäisi taas päälle 90, mut ainakin on jo kertaalleen vaaka tuon näyttänyt. Jospa tästä taas päästäis reipasta vauhtia alas päin!

Oon kyllä niin iloinen tästä, olin jo kuvitellut etten koskaan enää painaisi alle 90 kiloa mut nyt se tapahtui! :-) Olen kyllä tosi iloinen, että uskalsin kokeilla tätä camppaamista... Ehkä olisin päässyt tähän muutenkin, mutta paljon hitaammin.

Kaikki vaatteet alkaa nyt jo olla isoja, pitäisi ostaa uusia, mutta toisaalta ei viitsisi vielä. Kuitenkin vielä reilu 10 kiloa olisi tavoitteena pudottaa painoa, että varmasti vieläkin vaatekoko tulee pienenemään. Ehkä kuitenkin pakko edes yhdet housut hommata, joilla kehtaisi töissä kulkea yms, tahtoo olla niin hankalaa kun housut putoaa koko ajan. Ihan uudenlainen ongelma mulle! ;)

Eilen kävin myös juoksemassa pienen tauon jälkeen, ja ihmettelin kovasti miten kevyeltä se tuntui. Kaipa sen sitten jo huomaa, kun on näinkin paljon painoa vähemmän - ei jalkoihin sattunut oikeastaan yhtään ja muutenkin tuntui että mähän jaksaisin juosta miten kauan tahansa ;) Reilun puolen tunnin lenkin kävin juoksemassa, viitisen kilometria! Hyvä minä :-)

Tänään oli myös mittanauhapäivä, pitäisi jaksaa tännekin niitä päivitellä, jos täällä nyt kukaan edes käy mitään lukemassa. Onpahan sitten ainakin itselle tallessa ne :-)

Taidanpa siirtyä surffailemaan nettikauppoihin, jos löytäisi jotain alehousuja joita raskisi shoppailla!

Kuulumisia

Enpä ole ehtinyt oikein päivitellä tänne mitään. Työn ja (liikunta)harrastusten yhdistäminen äidin hommiin vie aikaa niin, ettei tahdo ehtiä istuskella tietokoneella!

Vaihdoin viime viikolla Cambridge-tasoa, jatkan nyt tasolla 2 eli syön nyt normaaliruokaa jo 400 kilokalorin edestä päivässä. Tuntuu, että nyt joutuu syömään jo "ihan hirveästi" :-) Mutta mukavaa kyllä saada syödä aivan kunnon ruokaa vähän enemmän nyt. En tiedä onko elimistö sitten reagoinut tuohon muutokseen, koska painon pudotustahti on nyt vähän hidastunut. Tai oikeastaan viime viikonlopusta asti on aika samoissa pysynyt lukemat, välillä jopa vähän plussaa. Tänään taas pitkästä aikaa vaaka näytti miinusta. Itse asiassa lukema tänään oli jo aika huikea verrattuna lähtötilanteeseen, 90,9! :) Vähemmän kuin ehkä ainakaan viiteen vuoteen on mulla näyttänyt... Nyt sitten odotellaan maagista kymmenluvun vaihtumista, voi kun se tapahtuisi pian... Toivotaan, että tämän kertaiset jumit olisi taas jumitettu ja rupeaisi homma sujumaan yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

Muutoin painonpudotusrintamalla menee hyvin (jos ei lasketa sitä, että paino on jumittanut:D) eli olen pysynyt hyvin niissä ruuissa mitä saan syödä enkä ole repsahdellut. Jännää, kun ei edelleenkään tee mieli mitään herkkuja, korkeintaan jotain oikein hyvää tavallista kotiruokaa, mut ei mitään sellaisia mässäilyjuttuja kuin "entisessä elämässä". :-) Mutta se on pelkästään positiivinen juttu.

Vähän tässä olen alkanut jo mietiskellä sitä hetkeä, kun tavoitepaino ehkä tulee saavutettua. Mitä sen jälkeen, miten siinä pysytään? Liikunta ainakin on jo osa minun elämää niin, että siitä en halua luopua, mutta syömiset pelottaa. Osaanko pysyä uusissa ruokailutottumuksissa, vai ajaudunko taas pikkuhiljaa vanhaan...? Toivottavasti sitä nyt olisi "järkeytynyt" sen verran, että tajuaisi edes ajoissa tehdä jotain, jos paino alkaa taas hivuttautua ylöspäin. Ettei ainakaan ikinä tarvitsisi mitään suurta määrää tiputtaa uudelleen. Kyllä tämän hetkinen olotila verrattuna entiseen on ainakin niin mukavan kevyt ja hyvä, että todellakaan en halua palata vanhaan!

Tulin vain kertomaan...

...että tämän hetkinen tulos on -12,5 kg! Mahtavaa!!! Oman vaa'an mukaan vielä vähän enemmän, mutta pysytään tuossa virallisessa.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Pientä junnaamista

Päivisin tuohon sivupalkkiin "uusimman" painon. Itse asiassa tuota lukemaa vaaka on näyttänyt taas jo noin viikon joka aamu. Mutta nyt ei voi syyttää muuta kuin itseään, on tullut parina päivänä vähän löysältyä dieetin kanssa ja näköjään se heti näkyy.

Siitä olen kuitenkin iloinen, että tämän camppauksen myötä olen näköjään päässyt jo irti siitä mahdottomana mässäilyhalusta mikä mulla ennen on ollut. Siis esim. vaikka nyt tässä parina päivänä viime viikolla annoin itselleni luvan löysäillä hieman syömisen kanssa, ei mopo lähtenyt käsistä ollenkaan! Söin vain maltillisesti, epäterveellisempää ruokaa kuin yleensä mutta en siis mitään järkyttävää ähkymättämistä. Yksi annos riittää, lisää ei tee mieli edes ottaa, ja itse asiassa ravintolaruokailun oltua kyseessä tässä yksi päivä, en edes jaksanut syödä koko annosta. Kun alkoi tuntua kylläiseltä, lopetin siihen. Mahtavaa kehitystä! Mitään varsinaisia herkkuja, siis karkkia/sipsejä/leivonnaisia, ei edelleenkään tee yhtään mieli. Jos jotakin tekee mieli, niin ihan tavallista ruokaa.

Oon lisännyt liikkumistakin tässä viime aikoina, koska tuntuu että olo on niin energinen ja siitä liikkumisesta vaan tulee niin hyvä olo. Olen hiihtänyt, hölkännyt ja kulkenut erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla. Voi kun vaan vuorokaudessa olisi lisää tunteja, niin ehtisi enemmän... :D Yhä enemmän vain ihmettelen sitä, miksi mun on aiemmin täytynyt olla niin kauhea sohvaperuna etten ole liikkunut juuri yhtään. Siis joskus muutama vuosi sitten, kun aikaa salilla käymiseenkin olisi ollut paljon enemmän. Silloin vain vihasin kaikkea missä tuli vähänkään hiki. Nyt sitten, kun aikaa on paljon vähemmän töissä käynnin ja äitiyden myötä, tekisi koko ajan mieli olla jossain ravaamassa ja pomppimista :D mutta parempi kai tämäkin, että edes nyt viimein oon löytänyt liikkumisen ilon. Toivotaan, että se auttaisi mua pysymään sitten jossain vaiheessa normaalipainossakin. Sitten joku kaunis päivä, kun sen saavutan. :-)

Todella helppoa!

Tällä hetkellä laihduttaminen tuntuu helpommalta kuin koskaan. Syön kolme Cambridge-ruokaa päivässä ja lisäksi vähähiilihydraattisen aterian ihan oikeaa ruokaa. Nälkää ei ehdi olla juuri koskaan, tuntuu että saan syödä aina ihan riittävästi ja olo on loistava!

Tämänviikkoisen valmentajakäynnin tulos oli -2,5 kg ja kokonaistilanne sen mukaan -8,1. Se kyllä näkyykin jo, senttejä on lähtenyt paaaljon ;) Aiemmin pieneksi jääneet vaatteet alkavat taas mahtua päälle, ja nykyiset vaatteet käydä isoiksi. Ei malttaisi odottaa kesää ja uusien kesävaatteiden ostamista yms.

Viikonloppuna olisi toiveena ehtiä vähän ulkoilla ja urheilla, jos sää sen sallii. Olen yrittänyt opetella hiihtämään uudelleen, nuoruusvuosieni inhokkilaji. Liekö vain alkuinnostusta, mutta tykkään kyllä lajista todella paljon tällä hetkellä. Toivotaan, että innostus säilyy, mikäpä olisi hiihtoa parempi laji kunnon kohottamiseen... :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!