-25 tärähti vaakaan tässä jo parisen viikkoa sitten! :-) Nyt on jo vähän enemmänkin. Nälkä kasvaa syödessä ja toivoisin pääseväni -30 kiloon, sitten riittäisi. Olen nyt jo jonkin aikaa ollut aivan normaalilla ruualla, järkeviä valintoja tehden ja kohtuullisella määrällä. Pikkuhiljaa on paino pudonnut edelleen, ja tässä nyt joku 3-4 kg olisi vielä toiveissa saavuttaa. Ei mitään kiireellistä aikataulua siihen kyllä ole säädetty, jos nyt vaikka vuoden loppuun mennessä tms...
Eli siis tällä hetkellä aamupaino liikkuu jossain 78,5 lukemissa. Tuntuu aivan uskomattomalta! Milloin lieneen ollut tuollaisia lukemia viimeksi näkyvissä, ei pysty edes muistamaan. Varmasti kymmenen vuotta siitä jo on! Koko vaatekaappi on mennyt aika lailla uusiksi ja mikäpä sen mukavampaa näin kesän kynnyksellä kuin shoppailla uusia vaatteita. On se vaan mukavaa, kun voi mihin tahansa vaatekauppaan marssia ja löytää sopivia vaatteita! Ei tarvi enää miettiä, missä kaupoissa olikaan niitä isoille tarkoitettuja vaatteita. Sen olen vain huomannut, että ei tätä omaa kokoa vieläkään oikein tajua, kun aina kaupassakin tulee otettua 1-2 numeroa liian suuria vaatteita mukaan koppiin sovitettavaksi. Ei vain käsitä, että esim puseroista voi oikeasti käyttää jotain M-kokoa - minäkö muka oikeasti??? :D
Liikkumista oon yhä jatkanut aktiivisesti ja 4-5 kertaa viikossa tulee urheiltua. Erilaisia ryhmäliikuntatunteja ja juoksua lähinnä. Pyöräilyä ja uintia/vesijuoksua aina silloin tällöin myös. On se vaan niin mahtava fiilis, kun on juossut vaikka 10 kilometrin juoksulenkin - se on niin pitkään ollut pelkkä ikuisesti saavuttamaton "haave" mulla, ja nyt se kuitenkin onnistuu! Aivan mahtavaa :-)
Eli tänne siis kuuluu hyvää! Kesälomakin lähestyy ja fiilis on hyvä! Toiveissa olisi ehtiä lomalla vähän parannella tämän blogin ulkoasua ja myöskin aktivoitua kirjoittamisen osalta. Kevät on ollut niin kiireinen, etten ole kovin usein ehtinyt kirjoitella.
perjantai 24. toukokuuta 2013
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
Kevätkuulumisia
Eipä ole taas ehtinyt päivittelemään. Siitä huolimatta projekti on jatkunut ja jatkuu edelleen! Tässä on nyt muutama viikko vierähtänyt pääosin tavallisia ruokia syöden, pari korviketta vielä menee päivittäin. Lähiviikkoina olisi niistäkin tarkoitus luopua.
Mutta niistä tuloksista, niitä on siis tullut vaikka mielestäni syön jo aika normaaliin tapaan, kahta korviketta lukuunottamatta. Eli tämän aamun punnitustulos omalla vaa'alla käydessä oli 80,9 :) Se jos mikä hymyilyttää. Enää noin vähän jäljellä, ja pääsen jo sille kymmenlukemalle missä haluaisikin pysyä lopun elämää! Myös 25 kilon pudotus projektin aloituksesta häämöttää jo. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin 25 on kyllä tämän vuoden alusta jo lähtenytkin, koska heti uudenvuoden jälkeen aloitin keventämisen, ja siinäkin lähti melkein pari kiloa - jo ennen camppauksen aloitusta siis... Nyt kun katsoo noita vanhoja lukemia, tuntuu ihan uskomattomalta, miten olen voinut päästää itseni siihen kuntoon! Ei enää ikinä...
Täytyy kyllä sanoa että tämä projekti on ollut kyllä yksi elämäni parhaista päätöksistä. Olo on parantunut varmasti ainakin 500%. Jaksan ihan tavallisia arjen asioita paljon paremmin kuin ennen, puhumattakaan liikuntajutuista... Olen nyt alkanut ahkerammin harrastaa juoksemista, koska lumet suli ja hiihto siis on tältä keväältä loppunut. Juoksu on niin kevyttä ja jaksan jo esim. juosta kymmenen kilometriä, mikä on kyllä semmoinen asia mistä en koskaan aiemmin ole uskaltanut edes haaveilla. Olen jopa miettinyt, pitäisikö alkaa asettamaan jotain suurempi tavoite treenaamiselle, esim. joku puolimaraton vuoden päästä tms :D Se olisi kyllä aika mahtavaa!
Eli tänne kuuluu kaikin puolin hyvää! Kohta olisi suunnitelmissa lähteä niille haaveilemilleni kesävaateostoksillekin, kun alkaa tuo kesä lähestyä ja näyttäisi että tavoite tulisi siihen mennessä saavutettua.
Mutta niistä tuloksista, niitä on siis tullut vaikka mielestäni syön jo aika normaaliin tapaan, kahta korviketta lukuunottamatta. Eli tämän aamun punnitustulos omalla vaa'alla käydessä oli 80,9 :) Se jos mikä hymyilyttää. Enää noin vähän jäljellä, ja pääsen jo sille kymmenlukemalle missä haluaisikin pysyä lopun elämää! Myös 25 kilon pudotus projektin aloituksesta häämöttää jo. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin 25 on kyllä tämän vuoden alusta jo lähtenytkin, koska heti uudenvuoden jälkeen aloitin keventämisen, ja siinäkin lähti melkein pari kiloa - jo ennen camppauksen aloitusta siis... Nyt kun katsoo noita vanhoja lukemia, tuntuu ihan uskomattomalta, miten olen voinut päästää itseni siihen kuntoon! Ei enää ikinä...
Täytyy kyllä sanoa että tämä projekti on ollut kyllä yksi elämäni parhaista päätöksistä. Olo on parantunut varmasti ainakin 500%. Jaksan ihan tavallisia arjen asioita paljon paremmin kuin ennen, puhumattakaan liikuntajutuista... Olen nyt alkanut ahkerammin harrastaa juoksemista, koska lumet suli ja hiihto siis on tältä keväältä loppunut. Juoksu on niin kevyttä ja jaksan jo esim. juosta kymmenen kilometriä, mikä on kyllä semmoinen asia mistä en koskaan aiemmin ole uskaltanut edes haaveilla. Olen jopa miettinyt, pitäisikö alkaa asettamaan jotain suurempi tavoite treenaamiselle, esim. joku puolimaraton vuoden päästä tms :D Se olisi kyllä aika mahtavaa!
Eli tänne kuuluu kaikin puolin hyvää! Kohta olisi suunnitelmissa lähteä niille haaveilemilleni kesävaateostoksillekin, kun alkaa tuo kesä lähestyä ja näyttäisi että tavoite tulisi siihen mennessä saavutettua.
torstai 21. maaliskuuta 2013
Maali lähestyy...
Tänä aamuna taas uusi kilolukema saavutettu, 85,9... Alkaa vissiin siis 20 kiloa olla jo aika lähellä, toki taas täytyy muistaa että tuo alkulukema on valmentajalla otettu ja kotivaaka näytti silloinkin noin kilon vähemmän... Eli siis noin 19 kg varmaan kuitenkin, ihan virallisestikin.
Eli hiljalleen alkaa tuntua että tavoite saattaa tulla saavutetuksi tässä kohtalaisen piankin:) tavoitteeksi olin alussa asettanut sen 80 kg, mutta vähän sitä pitäisi kyllä vielä pienentää koska ensinnäkin olisi vain kiva olla alle 80-kiloinen ja toiseksi olisin vissiin virallisesti normaalipainoinen vasta noin 78-kiloisena... Eli sinne nyt ainakin tähdätään. Mutta joka tapauksessa, ei siihenkään enää hirveän montaa kiloa ole matkaa jäljellä.
Olen tässä pikkuhiljaa nyt lisäillyt syömisten määrää, nimenomaan siis ihan oikean ruuan määrää, ja opetellut tekemään järkeviä valintoja ja syömään terveellisesti. Helpolta tämä edelleen tuntuu, mutta luulisin että tuo kilojen lähtemistahti varmaan tulee nyt vähän hidastumaan, kun päivittäistä kalorimäärää on kasvatettu. Mutta mihinpä tässä enää niin kauheaa kiirettä edes on. :) olen aika tyytyväinen itseeni jo nyt.
Parasta tässä koko hommassa on tietenkin hyvä olo... Kyllä sen vaan huomaa oloissa ja jaksamisessa, kun on lähes 20 kiloa keventynyt. Tuntuu että jaksan mitä vaan!
Kesävaatteita olen kovasti jo katsellut, mutta en ole vielä uskaltanut ostaa, kun ei oikein tiedä minkä kokoinen sitä kesällä onkaan. Toivottavasti vielä vähän pienempi kuin nyt :D
keskiviikko 6. maaliskuuta 2013
Senttien ja kilojen päivitystä!
No niin, tänään oli virallinen mittauspäivä, keskiviikko kun on. En ole joka viikko jaksanut noita senttejä tänne kirjailla, mutta tasaiseen tahtiin niitä on koko ajan häipynyt. Pistin nuo tämän päivän tulokset nyt tuonne. Pohkeet ja käsivarret näyttävät olevan hitaita pienenemään, mutta muut lukemat kyllä edelleenkin pienenevät mukavaa tahtia. Nyt olisi lantiolta lähtenyt kaikenkaikkiaan 14cm, navan kohdalta 20cm (!!) ja vyötärö (oon siis mitannut kapeimman kohdan mikä mun keskivartalosta löytyy, se kai se vyötärö vissiin on??? Eli eri kuin tuo napamitta...) 10 cm. Aika isoja lukemia kyllä, varsinkin tuo navan kohdalta lähtenyt... Mutta siinä mulla kyllä eniten läskiä lähtötilanteessa olikin, varsinaisesti vyötäröltä oon aina ollut aika "kapea" muuhun vartaloon verrattuna :) 10 cm per reisikin tuntuu aika hurjalta, mut huomaa tosiaan housuista että varmaan ihan paikkansa pitäviä lukemia nuo on. Tietenkään en ihan takuuseen mene että kaikilla mittauskerroilla millilleen samasta kohdasta mittaa olen saanut otettua, mutta oon pyrkinyt saamaan aina sen hetkisen "suurimman" lukeman kyseisestä mittauskohdasta. :-D
Vaa'alla kävin myös, nythän siis on mulla 8 viikkoa varsinaisesti tätä Cambridgeohjelmaa takana. Tämän päivän aamulukema oli tuo 87,9 eli se olisi reilu 17 kg vähemmän kuin aloituspunnituksessa. Toki tämä lukema on nyt omalta vaa'lta ja alkulukema valmentajan vaa'alta, joka on aina näyttänyt hieman enemmän kuin oma (ehkä heittoa noin puoli kiloa).
Nyt siis pääsin jo viikonlopun jälkeen taas laskusuuntaan tuon painonkin kanssa, kun alkuviikolla oli jumitusta viikonlopun syömisten kanssa. Olisi suunnitelmissa nyt vielä ehkä muutama viikko mennä näin, tiukasti tällä kakkostasolla, ja miettiä sitten että vaihtaisiko jo korkeammalle tasolle (eli söisi taas vähän enemmän jo "oikeita" ruokia), kun alkaa tuo alussa asetettu tavoite häämöttää. Jos tätä vauhtia jatkuu, niin ei edes montaa viikkoa pitäisi siihen mennä. Mukava juttu tietenkin, mutta vähän tuntuu ettei oikein pää pysy itsellä tässä perässä, ei tajuakaan kuinka iso muutos nyt jo on tapahtunut.
Tällä viikolla olen myös liikkunut tosi paljon, ja tänäänkin olisi tarkoituksena päästä illalla jumppaan. Oon nyt niin koukkuuntunut tuohon liikkumiseen, että ei malttaisi pitää lepopäiviä ollenkaan, vaikka pitäähän niitäkin tietenkin välissä pitää. On vaan niin ihanaa liikkua, kun ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu, että todellakin jaksaa tehdä kaikenlaista ja kaikki tuntuu niin paljon kevyemmältä kuin aikaisemmin. Ja se olo liikkumisen jälkeen, se on parasta! :-)
Vaa'alla kävin myös, nythän siis on mulla 8 viikkoa varsinaisesti tätä Cambridgeohjelmaa takana. Tämän päivän aamulukema oli tuo 87,9 eli se olisi reilu 17 kg vähemmän kuin aloituspunnituksessa. Toki tämä lukema on nyt omalta vaa'lta ja alkulukema valmentajan vaa'alta, joka on aina näyttänyt hieman enemmän kuin oma (ehkä heittoa noin puoli kiloa).
Nyt siis pääsin jo viikonlopun jälkeen taas laskusuuntaan tuon painonkin kanssa, kun alkuviikolla oli jumitusta viikonlopun syömisten kanssa. Olisi suunnitelmissa nyt vielä ehkä muutama viikko mennä näin, tiukasti tällä kakkostasolla, ja miettiä sitten että vaihtaisiko jo korkeammalle tasolle (eli söisi taas vähän enemmän jo "oikeita" ruokia), kun alkaa tuo alussa asetettu tavoite häämöttää. Jos tätä vauhtia jatkuu, niin ei edes montaa viikkoa pitäisi siihen mennä. Mukava juttu tietenkin, mutta vähän tuntuu ettei oikein pää pysy itsellä tässä perässä, ei tajuakaan kuinka iso muutos nyt jo on tapahtunut.
Tällä viikolla olen myös liikkunut tosi paljon, ja tänäänkin olisi tarkoituksena päästä illalla jumppaan. Oon nyt niin koukkuuntunut tuohon liikkumiseen, että ei malttaisi pitää lepopäiviä ollenkaan, vaikka pitäähän niitäkin tietenkin välissä pitää. On vaan niin ihanaa liikkua, kun ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu, että todellakin jaksaa tehdä kaikenlaista ja kaikki tuntuu niin paljon kevyemmältä kuin aikaisemmin. Ja se olo liikkumisen jälkeen, se on parasta! :-)
tiistai 5. maaliskuuta 2013
Tunnustan
Tunnustan, olen tässä viimeisten päivien aikana hieman lipsuillut ruokavaliostani. Ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen tuli sellainen olo, että nyt pitää herkutella. No, sitten herkuttelin, ei siinä sen kummempaa :-P En nyt mitään karkkeja ja sipsejä alkanut mättämään, mutta tein vähän rennommin ruokaa, hiilareita ja kaloreita juurikaan laskematta. Ja hyvää oli! Ja kylässä käydessä söin vähän pullaa. En laske tätä repsahdukseksi, koska tein tämän niin harkitusti ja vakaalla päätöksellä, että ei parin päivän ruokavaliosta poikkeaminen kovin paljoa voi pahaa saada aikaan. Nyt on parina aamuna vaaka näyttänyt vähän enemmän, tai tänään jo vähemmän kuin eilen, mut vielä ollaan pikkuisen korkeimmassa lukemassa kuin esim. Perjantai-aamuna. Mut luulisin tämän olevan turvotusta, en nyt niin paljoa kuitenkaan syönyt, että mitään kilon lihomista olisi voinut tapahtua... :) Ainakin järjellä ajateltuna tuntuisi näin. Tänään siis aamupaino 89,5 kun se perjantaina oli jo huikeat 88,3!
Joka tapauksessa, onhan tämä lähteneen kilojen jäsenten määrä näin lyhyen ajan sisällä aivan huikea. Tyhjensin vaatekaappia tuossa yksi päivä, ja sain suurimman osan housuistani pakata jätesäkkiin, kun ovat käyneet niin suuriksi. Täydennystä vaatekaappiin pitäisi siis hankkia, mutta ehkä odotan vielä hetken ennen kuin ostan, niin ei kovin paljoa tulisi tehtyä turhia ostoksia tässä "välikoossa". Tänään olisi suunnitelmissa kerätä muutkin isot vaatteet pois kaapista pyörimästä... En tosin vielä tiedä viekö suoraan kierrätykseen ne, vai säilytänkö vielä... Muistutuksena siitä mihin en koskaan enää halua palata.
Huomenna on mittauspäivä, voisin pitkästä aikaa yrittää päivitellä niitä senttejä tännekin :)
Joka tapauksessa, onhan tämä lähteneen kilojen jäsenten määrä näin lyhyen ajan sisällä aivan huikea. Tyhjensin vaatekaappia tuossa yksi päivä, ja sain suurimman osan housuistani pakata jätesäkkiin, kun ovat käyneet niin suuriksi. Täydennystä vaatekaappiin pitäisi siis hankkia, mutta ehkä odotan vielä hetken ennen kuin ostan, niin ei kovin paljoa tulisi tehtyä turhia ostoksia tässä "välikoossa". Tänään olisi suunnitelmissa kerätä muutkin isot vaatteet pois kaapista pyörimästä... En tosin vielä tiedä viekö suoraan kierrätykseen ne, vai säilytänkö vielä... Muistutuksena siitä mihin en koskaan enää halua palata.
Huomenna on mittauspäivä, voisin pitkästä aikaa yrittää päivitellä niitä senttejä tännekin :)
keskiviikko 27. helmikuuta 2013
Vihdoin!
Vihdoinkin se tapahtui! Vaaka näytti tänään alle 90 :-D 89,8 kg - mahtavaa! Tuntuu että meni ikuisuus tuossa n. 90 kilossa, että ei se alitu koskaan, mutta nyt sitten... Jes! No, ei vielä juhlita, eihän sitä tiedä vaikka aamulla näyttäisi taas päälle 90, mut ainakin on jo kertaalleen vaaka tuon näyttänyt. Jospa tästä taas päästäis reipasta vauhtia alas päin!
Oon kyllä niin iloinen tästä, olin jo kuvitellut etten koskaan enää painaisi alle 90 kiloa mut nyt se tapahtui! :-) Olen kyllä tosi iloinen, että uskalsin kokeilla tätä camppaamista... Ehkä olisin päässyt tähän muutenkin, mutta paljon hitaammin.
Kaikki vaatteet alkaa nyt jo olla isoja, pitäisi ostaa uusia, mutta toisaalta ei viitsisi vielä. Kuitenkin vielä reilu 10 kiloa olisi tavoitteena pudottaa painoa, että varmasti vieläkin vaatekoko tulee pienenemään. Ehkä kuitenkin pakko edes yhdet housut hommata, joilla kehtaisi töissä kulkea yms, tahtoo olla niin hankalaa kun housut putoaa koko ajan. Ihan uudenlainen ongelma mulle! ;)
Eilen kävin myös juoksemassa pienen tauon jälkeen, ja ihmettelin kovasti miten kevyeltä se tuntui. Kaipa sen sitten jo huomaa, kun on näinkin paljon painoa vähemmän - ei jalkoihin sattunut oikeastaan yhtään ja muutenkin tuntui että mähän jaksaisin juosta miten kauan tahansa ;) Reilun puolen tunnin lenkin kävin juoksemassa, viitisen kilometria! Hyvä minä :-)
Tänään oli myös mittanauhapäivä, pitäisi jaksaa tännekin niitä päivitellä, jos täällä nyt kukaan edes käy mitään lukemassa. Onpahan sitten ainakin itselle tallessa ne :-)
Taidanpa siirtyä surffailemaan nettikauppoihin, jos löytäisi jotain alehousuja joita raskisi shoppailla!
Oon kyllä niin iloinen tästä, olin jo kuvitellut etten koskaan enää painaisi alle 90 kiloa mut nyt se tapahtui! :-) Olen kyllä tosi iloinen, että uskalsin kokeilla tätä camppaamista... Ehkä olisin päässyt tähän muutenkin, mutta paljon hitaammin.
Kaikki vaatteet alkaa nyt jo olla isoja, pitäisi ostaa uusia, mutta toisaalta ei viitsisi vielä. Kuitenkin vielä reilu 10 kiloa olisi tavoitteena pudottaa painoa, että varmasti vieläkin vaatekoko tulee pienenemään. Ehkä kuitenkin pakko edes yhdet housut hommata, joilla kehtaisi töissä kulkea yms, tahtoo olla niin hankalaa kun housut putoaa koko ajan. Ihan uudenlainen ongelma mulle! ;)
Eilen kävin myös juoksemassa pienen tauon jälkeen, ja ihmettelin kovasti miten kevyeltä se tuntui. Kaipa sen sitten jo huomaa, kun on näinkin paljon painoa vähemmän - ei jalkoihin sattunut oikeastaan yhtään ja muutenkin tuntui että mähän jaksaisin juosta miten kauan tahansa ;) Reilun puolen tunnin lenkin kävin juoksemassa, viitisen kilometria! Hyvä minä :-)
Tänään oli myös mittanauhapäivä, pitäisi jaksaa tännekin niitä päivitellä, jos täällä nyt kukaan edes käy mitään lukemassa. Onpahan sitten ainakin itselle tallessa ne :-)
Taidanpa siirtyä surffailemaan nettikauppoihin, jos löytäisi jotain alehousuja joita raskisi shoppailla!
torstai 21. helmikuuta 2013
Kuulumisia
Enpä ole ehtinyt oikein päivitellä tänne mitään. Työn ja (liikunta)harrastusten yhdistäminen äidin hommiin vie aikaa niin, ettei tahdo ehtiä istuskella tietokoneella!
Vaihdoin viime viikolla Cambridge-tasoa, jatkan nyt tasolla 2 eli syön nyt normaaliruokaa jo 400 kilokalorin edestä päivässä. Tuntuu, että nyt joutuu syömään jo "ihan hirveästi" :-) Mutta mukavaa kyllä saada syödä aivan kunnon ruokaa vähän enemmän nyt. En tiedä onko elimistö sitten reagoinut tuohon muutokseen, koska painon pudotustahti on nyt vähän hidastunut. Tai oikeastaan viime viikonlopusta asti on aika samoissa pysynyt lukemat, välillä jopa vähän plussaa. Tänään taas pitkästä aikaa vaaka näytti miinusta. Itse asiassa lukema tänään oli jo aika huikea verrattuna lähtötilanteeseen, 90,9! :) Vähemmän kuin ehkä ainakaan viiteen vuoteen on mulla näyttänyt... Nyt sitten odotellaan maagista kymmenluvun vaihtumista, voi kun se tapahtuisi pian... Toivotaan, että tämän kertaiset jumit olisi taas jumitettu ja rupeaisi homma sujumaan yhtä hyvin kuin aikaisemmin.
Muutoin painonpudotusrintamalla menee hyvin (jos ei lasketa sitä, että paino on jumittanut:D) eli olen pysynyt hyvin niissä ruuissa mitä saan syödä enkä ole repsahdellut. Jännää, kun ei edelleenkään tee mieli mitään herkkuja, korkeintaan jotain oikein hyvää tavallista kotiruokaa, mut ei mitään sellaisia mässäilyjuttuja kuin "entisessä elämässä". :-) Mutta se on pelkästään positiivinen juttu.
Vähän tässä olen alkanut jo mietiskellä sitä hetkeä, kun tavoitepaino ehkä tulee saavutettua. Mitä sen jälkeen, miten siinä pysytään? Liikunta ainakin on jo osa minun elämää niin, että siitä en halua luopua, mutta syömiset pelottaa. Osaanko pysyä uusissa ruokailutottumuksissa, vai ajaudunko taas pikkuhiljaa vanhaan...? Toivottavasti sitä nyt olisi "järkeytynyt" sen verran, että tajuaisi edes ajoissa tehdä jotain, jos paino alkaa taas hivuttautua ylöspäin. Ettei ainakaan ikinä tarvitsisi mitään suurta määrää tiputtaa uudelleen. Kyllä tämän hetkinen olotila verrattuna entiseen on ainakin niin mukavan kevyt ja hyvä, että todellakaan en halua palata vanhaan!
Vaihdoin viime viikolla Cambridge-tasoa, jatkan nyt tasolla 2 eli syön nyt normaaliruokaa jo 400 kilokalorin edestä päivässä. Tuntuu, että nyt joutuu syömään jo "ihan hirveästi" :-) Mutta mukavaa kyllä saada syödä aivan kunnon ruokaa vähän enemmän nyt. En tiedä onko elimistö sitten reagoinut tuohon muutokseen, koska painon pudotustahti on nyt vähän hidastunut. Tai oikeastaan viime viikonlopusta asti on aika samoissa pysynyt lukemat, välillä jopa vähän plussaa. Tänään taas pitkästä aikaa vaaka näytti miinusta. Itse asiassa lukema tänään oli jo aika huikea verrattuna lähtötilanteeseen, 90,9! :) Vähemmän kuin ehkä ainakaan viiteen vuoteen on mulla näyttänyt... Nyt sitten odotellaan maagista kymmenluvun vaihtumista, voi kun se tapahtuisi pian... Toivotaan, että tämän kertaiset jumit olisi taas jumitettu ja rupeaisi homma sujumaan yhtä hyvin kuin aikaisemmin.
Muutoin painonpudotusrintamalla menee hyvin (jos ei lasketa sitä, että paino on jumittanut:D) eli olen pysynyt hyvin niissä ruuissa mitä saan syödä enkä ole repsahdellut. Jännää, kun ei edelleenkään tee mieli mitään herkkuja, korkeintaan jotain oikein hyvää tavallista kotiruokaa, mut ei mitään sellaisia mässäilyjuttuja kuin "entisessä elämässä". :-) Mutta se on pelkästään positiivinen juttu.
Vähän tässä olen alkanut jo mietiskellä sitä hetkeä, kun tavoitepaino ehkä tulee saavutettua. Mitä sen jälkeen, miten siinä pysytään? Liikunta ainakin on jo osa minun elämää niin, että siitä en halua luopua, mutta syömiset pelottaa. Osaanko pysyä uusissa ruokailutottumuksissa, vai ajaudunko taas pikkuhiljaa vanhaan...? Toivottavasti sitä nyt olisi "järkeytynyt" sen verran, että tajuaisi edes ajoissa tehdä jotain, jos paino alkaa taas hivuttautua ylöspäin. Ettei ainakaan ikinä tarvitsisi mitään suurta määrää tiputtaa uudelleen. Kyllä tämän hetkinen olotila verrattuna entiseen on ainakin niin mukavan kevyt ja hyvä, että todellakaan en halua palata vanhaan!
torstai 14. helmikuuta 2013
Tulin vain kertomaan...
...että tämän hetkinen tulos on -12,5 kg! Mahtavaa!!! Oman vaa'an mukaan vielä vähän enemmän, mutta pysytään tuossa virallisessa.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
maanantai 11. helmikuuta 2013
Pientä junnaamista
Päivisin tuohon sivupalkkiin "uusimman" painon. Itse asiassa tuota lukemaa vaaka on näyttänyt taas jo noin viikon joka aamu. Mutta nyt ei voi syyttää muuta kuin itseään, on tullut parina päivänä vähän löysältyä dieetin kanssa ja näköjään se heti näkyy.
Siitä olen kuitenkin iloinen, että tämän camppauksen myötä olen näköjään päässyt jo irti siitä mahdottomana mässäilyhalusta mikä mulla ennen on ollut. Siis esim. vaikka nyt tässä parina päivänä viime viikolla annoin itselleni luvan löysäillä hieman syömisen kanssa, ei mopo lähtenyt käsistä ollenkaan! Söin vain maltillisesti, epäterveellisempää ruokaa kuin yleensä mutta en siis mitään järkyttävää ähkymättämistä. Yksi annos riittää, lisää ei tee mieli edes ottaa, ja itse asiassa ravintolaruokailun oltua kyseessä tässä yksi päivä, en edes jaksanut syödä koko annosta. Kun alkoi tuntua kylläiseltä, lopetin siihen. Mahtavaa kehitystä! Mitään varsinaisia herkkuja, siis karkkia/sipsejä/leivonnaisia, ei edelleenkään tee yhtään mieli. Jos jotakin tekee mieli, niin ihan tavallista ruokaa.
Oon lisännyt liikkumistakin tässä viime aikoina, koska tuntuu että olo on niin energinen ja siitä liikkumisesta vaan tulee niin hyvä olo. Olen hiihtänyt, hölkännyt ja kulkenut erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla. Voi kun vaan vuorokaudessa olisi lisää tunteja, niin ehtisi enemmän... :D Yhä enemmän vain ihmettelen sitä, miksi mun on aiemmin täytynyt olla niin kauhea sohvaperuna etten ole liikkunut juuri yhtään. Siis joskus muutama vuosi sitten, kun aikaa salilla käymiseenkin olisi ollut paljon enemmän. Silloin vain vihasin kaikkea missä tuli vähänkään hiki. Nyt sitten, kun aikaa on paljon vähemmän töissä käynnin ja äitiyden myötä, tekisi koko ajan mieli olla jossain ravaamassa ja pomppimista :D mutta parempi kai tämäkin, että edes nyt viimein oon löytänyt liikkumisen ilon. Toivotaan, että se auttaisi mua pysymään sitten jossain vaiheessa normaalipainossakin. Sitten joku kaunis päivä, kun sen saavutan. :-)
Siitä olen kuitenkin iloinen, että tämän camppauksen myötä olen näköjään päässyt jo irti siitä mahdottomana mässäilyhalusta mikä mulla ennen on ollut. Siis esim. vaikka nyt tässä parina päivänä viime viikolla annoin itselleni luvan löysäillä hieman syömisen kanssa, ei mopo lähtenyt käsistä ollenkaan! Söin vain maltillisesti, epäterveellisempää ruokaa kuin yleensä mutta en siis mitään järkyttävää ähkymättämistä. Yksi annos riittää, lisää ei tee mieli edes ottaa, ja itse asiassa ravintolaruokailun oltua kyseessä tässä yksi päivä, en edes jaksanut syödä koko annosta. Kun alkoi tuntua kylläiseltä, lopetin siihen. Mahtavaa kehitystä! Mitään varsinaisia herkkuja, siis karkkia/sipsejä/leivonnaisia, ei edelleenkään tee yhtään mieli. Jos jotakin tekee mieli, niin ihan tavallista ruokaa.
Oon lisännyt liikkumistakin tässä viime aikoina, koska tuntuu että olo on niin energinen ja siitä liikkumisesta vaan tulee niin hyvä olo. Olen hiihtänyt, hölkännyt ja kulkenut erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla. Voi kun vaan vuorokaudessa olisi lisää tunteja, niin ehtisi enemmän... :D Yhä enemmän vain ihmettelen sitä, miksi mun on aiemmin täytynyt olla niin kauhea sohvaperuna etten ole liikkunut juuri yhtään. Siis joskus muutama vuosi sitten, kun aikaa salilla käymiseenkin olisi ollut paljon enemmän. Silloin vain vihasin kaikkea missä tuli vähänkään hiki. Nyt sitten, kun aikaa on paljon vähemmän töissä käynnin ja äitiyden myötä, tekisi koko ajan mieli olla jossain ravaamassa ja pomppimista :D mutta parempi kai tämäkin, että edes nyt viimein oon löytänyt liikkumisen ilon. Toivotaan, että se auttaisi mua pysymään sitten jossain vaiheessa normaalipainossakin. Sitten joku kaunis päivä, kun sen saavutan. :-)
perjantai 1. helmikuuta 2013
Todella helppoa!
Tällä hetkellä laihduttaminen tuntuu helpommalta kuin koskaan. Syön kolme Cambridge-ruokaa päivässä ja lisäksi vähähiilihydraattisen aterian ihan oikeaa ruokaa. Nälkää ei ehdi olla juuri koskaan, tuntuu että saan syödä aina ihan riittävästi ja olo on loistava!
Tämänviikkoisen valmentajakäynnin tulos oli -2,5 kg ja kokonaistilanne sen mukaan -8,1. Se kyllä näkyykin jo, senttejä on lähtenyt paaaljon ;) Aiemmin pieneksi jääneet vaatteet alkavat taas mahtua päälle, ja nykyiset vaatteet käydä isoiksi. Ei malttaisi odottaa kesää ja uusien kesävaatteiden ostamista yms.
Viikonloppuna olisi toiveena ehtiä vähän ulkoilla ja urheilla, jos sää sen sallii. Olen yrittänyt opetella hiihtämään uudelleen, nuoruusvuosieni inhokkilaji. Liekö vain alkuinnostusta, mutta tykkään kyllä lajista todella paljon tällä hetkellä. Toivotaan, että innostus säilyy, mikäpä olisi hiihtoa parempi laji kunnon kohottamiseen... :)
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Tämänviikkoisen valmentajakäynnin tulos oli -2,5 kg ja kokonaistilanne sen mukaan -8,1. Se kyllä näkyykin jo, senttejä on lähtenyt paaaljon ;) Aiemmin pieneksi jääneet vaatteet alkavat taas mahtua päälle, ja nykyiset vaatteet käydä isoiksi. Ei malttaisi odottaa kesää ja uusien kesävaatteiden ostamista yms.
Viikonloppuna olisi toiveena ehtiä vähän ulkoilla ja urheilla, jos sää sen sallii. Olen yrittänyt opetella hiihtämään uudelleen, nuoruusvuosieni inhokkilaji. Liekö vain alkuinnostusta, mutta tykkään kyllä lajista todella paljon tällä hetkellä. Toivotaan, että innostus säilyy, mikäpä olisi hiihtoa parempi laji kunnon kohottamiseen... :)
Mukavaa viikonloppua kaikille!
lauantai 26. tammikuuta 2013
Hidasta edistymistä
Ekan viikon jälkeen painon tippuminen näyttää melkein pysähtyneen... Virallisen lukeman mukaan viikossa oli lähtenyt vain kilo. Oman vaa'an mukaan vähän päivästä riippuen ollaan oltu jo kohta viikko tuossa noin 98,5:ssä.
Masentaahan tämä, mutta en aio luovuttaa. Siirryin nyt virallisesti paastoplus-tasolle, jossa saan syödä yhden pienen aterian päivässä ateriankorvikkeiden lisäksi. Ainakin henkisesti tämä tuntuu paljon helpommalla, kun saa yhden aterian lisää syödä ja vieläpä ihan normaalia ruokaa. Liikun aika paljon, niin siksi päädyttiin valmentajan kanssa tähän tasoon nyt, että saan vähän lisäenergiaa. Tarpeen mukaan siirtyisin sitten jossain vaiheessa tasolle 2, joka on muuten kai aika samanlainen mutta energiaa normaalista ruuasta tulisi vielä vähän enemmän.
Tällä hetkellä on kyllä jotenkin turvonnut olo, hoksasin että taitaa olla se aika kuukaudesta taas alkamassa, että ehkä tämä paino siksi vähän jumittaa? Toivotaan että lähtis nyt taas kunnolla laskuun, niin motivaatiokin säilyisi paremmin.
Puntaria armollisempi on kyllä mulle ollut viime aikoina mittanauha, senttejä on kyllä lähtenyt aika hyvin, vaikkei vaaka huippulukemia ole näyttänytkään. Monet vaatteet mahtuu jo paljon paremmin päälle, mikä tietenkin ilahduttaa kovasti!
Tänään olisi suunnitelmissa hiihtolenkki, jos sää ja muut jutut sen sallii! Mukavaa viikonloppua kaikille!
Masentaahan tämä, mutta en aio luovuttaa. Siirryin nyt virallisesti paastoplus-tasolle, jossa saan syödä yhden pienen aterian päivässä ateriankorvikkeiden lisäksi. Ainakin henkisesti tämä tuntuu paljon helpommalla, kun saa yhden aterian lisää syödä ja vieläpä ihan normaalia ruokaa. Liikun aika paljon, niin siksi päädyttiin valmentajan kanssa tähän tasoon nyt, että saan vähän lisäenergiaa. Tarpeen mukaan siirtyisin sitten jossain vaiheessa tasolle 2, joka on muuten kai aika samanlainen mutta energiaa normaalista ruuasta tulisi vielä vähän enemmän.
Tällä hetkellä on kyllä jotenkin turvonnut olo, hoksasin että taitaa olla se aika kuukaudesta taas alkamassa, että ehkä tämä paino siksi vähän jumittaa? Toivotaan että lähtis nyt taas kunnolla laskuun, niin motivaatiokin säilyisi paremmin.
Puntaria armollisempi on kyllä mulle ollut viime aikoina mittanauha, senttejä on kyllä lähtenyt aika hyvin, vaikkei vaaka huippulukemia ole näyttänytkään. Monet vaatteet mahtuu jo paljon paremmin päälle, mikä tietenkin ilahduttaa kovasti!
Tänään olisi suunnitelmissa hiihtolenkki, jos sää ja muut jutut sen sallii! Mukavaa viikonloppua kaikille!
torstai 17. tammikuuta 2013
Punnitus
Tänään oli eka virallinen punnitus. Omalla puntarilla olen kyllä käynyt joka aamu ja ilta, mutta tänään siis tapaaminen valmentajan kanssa ja punnitus samalla vaa'alla kuin tuo alkupunnitus. Ja olen kyllä tyytyväinen, pudotusta -4,7 kg. Aamulla omalla puntarilla tänään olin jo kaksinumeroisten lukujen puolella, mut valmennus oli vasta iltapäivällä (ja myös näyttäis että kotivaaka näyttää n. puoli kiloa vähemmän) niin vielä jäätiin kolminumeroisiin... Mut ensi viikolla sitten! :)
Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen itseeni nyt. On tuntunut niin helpolta tämä koko homma. Syön vain ne tietyt ateriat päivässä (tällä hetkellä vielä kaikki Cambridge-aterioita), ja siinä se. Muuten ei tarvi huolehtia mistään. :-) Ei ole ollut erityisemmin mielitekoja, ei ole ollut vaikeaa sekään, kun joutuu tekemään lapselle ruokaa (ja syöttämään sitä) jne. Kaapissa on joulusuklaita jäljellä, mutta ei tee tiukkaa olla syömättä. Töissä ei tee tiukkaa olla syömättä kahvipullia yms, mitä olisi tarjolla. Jospa tämä siis tällä kertaa onnistuisi! Ehkä se nyt on, että kun on tarpeeksi monta kymmentä kertaa yrittänyt laihduttaa, niin oon nyt jo niin motivoitunut tähän hommaan että TODELLA haluan tuloksia. Tämä nopea alku vielä motivoi vaan lisää, ehkä minä tosiaan voisin olla jo ihan kohtalaisissa mitoissa ensi kesänä. Tietenkään vauhti ei tämmöisenä melkein 5kg/vko mitenkään voi pysyä, koska aluksi on tietenkin lähtenyt paljon nesteitä, joita enää ei kehossa ole niin jäljellä, mutta kyllä tuosta lukemasta valmentajan mukaan ainakin puolet voi laskea ihan läskiksikin. Niin, oli tosiaan rasvaprosenttikin pienentynyt, joten kai sitä oikeasti oli lähtenyt! Tästä on niin hyvä jatkaa. :-)
Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen itseeni nyt. On tuntunut niin helpolta tämä koko homma. Syön vain ne tietyt ateriat päivässä (tällä hetkellä vielä kaikki Cambridge-aterioita), ja siinä se. Muuten ei tarvi huolehtia mistään. :-) Ei ole ollut erityisemmin mielitekoja, ei ole ollut vaikeaa sekään, kun joutuu tekemään lapselle ruokaa (ja syöttämään sitä) jne. Kaapissa on joulusuklaita jäljellä, mutta ei tee tiukkaa olla syömättä. Töissä ei tee tiukkaa olla syömättä kahvipullia yms, mitä olisi tarjolla. Jospa tämä siis tällä kertaa onnistuisi! Ehkä se nyt on, että kun on tarpeeksi monta kymmentä kertaa yrittänyt laihduttaa, niin oon nyt jo niin motivoitunut tähän hommaan että TODELLA haluan tuloksia. Tämä nopea alku vielä motivoi vaan lisää, ehkä minä tosiaan voisin olla jo ihan kohtalaisissa mitoissa ensi kesänä. Tietenkään vauhti ei tämmöisenä melkein 5kg/vko mitenkään voi pysyä, koska aluksi on tietenkin lähtenyt paljon nesteitä, joita enää ei kehossa ole niin jäljellä, mutta kyllä tuosta lukemasta valmentajan mukaan ainakin puolet voi laskea ihan läskiksikin. Niin, oli tosiaan rasvaprosenttikin pienentynyt, joten kai sitä oikeasti oli lähtenyt! Tästä on niin hyvä jatkaa. :-)
lauantai 12. tammikuuta 2013
Uusi alku vol 1000000
Täällä taas. Uusi vuosi, uusi alku, uusi elämä...Tällä kertaa onnistun! Varmasti.
Koko syksy meni ihan plörinäksi. Varmaan syyskuulta vuoden loppuun söin aivan mitä sattuu, herkkuja ja tavallista ruokaa liian suurina annoksina. Epäterveellistä ruokaa. Kaikenlaista moskaa. Ällöttää näin jälkeenpäin ajatellakin, miten sitä on taas ollut niin ajattelematon että on antanut itsensä repsahtaa noin...
Viime vuonna alkuvuodesta sain sen n. 15 kg tiputettua, mutta loppuvuodesta sitten varmaan reilu 5 kg keräilin hyvinkin jo takaisin. Tuossa vuoden lopussa paino oli taas kivunnut kolminumeroisiin lukemiin, joten jotain oli keksittävä.
Päätin sitten aloittaa elämäni viimeisen laihdutuskuurin oikein rytinällä ja ilmoittauduin Cambridge-ohjelmaan. Aloitin täydellä paastolla ja hyvin on lähtenyt liikkeelle. Nyt on neljännen päivän aamu ja pahemmilta mieliteoilta ja huonoilta oloilta onneksi olen säästynyt. Ainakin valmentajan puheiden mukaan pahimman pitäisi olla jo ohi, jos kolmesta päivästä selviää, niin jatkon pitäisi olla helpompaa... :-) Nyt on semmoinen olo, ettei ainakaan enää voi luovuttaa, kun on jo kolme päivää pärjännyt. Alkuun oli tarkoitus olla paastolla viikko, mutta jos tämä viikko nyt menee ihan hyvin, niin taidan kyllä jatkaa kauemmin. Haaveilen nopeasta ja tehokkaasta pudotuksesta tähän alkuun, niin se kyllä motivoisi jatkamaan ja totuttelemaan kunnollisiin ruokailutottumuksiin sitten myöhemmin. Tieto siitä, että valmentajan kanssa on tapaaminen jo ensi viikolla, auttaa myös jaksamaan ilman repsahduksia. Ilmeisesti tarvitsen jonkun "valvomaan" tätä juttuani, että jaksan yrittää... Mutta tyytyväinen olen, jos tämä nyt vihdoinkin auttaisi... Haaveilen jo ihanista kesävaatteista ja ylipäänsä siitä, että olisi kevyt ja mukava olo jo ensi kesänä! :)
Pudotettavaa on paljon, noin 25 kiloa on matkaa normaalipainoonkin ja tietenkään ei pahitteeksi olisi, vaikka siitä normaalipainon ylärajastakin vielä vähän pääsisi alemmas. :) Tästä se kuitenkin lähtee, alkuun on jo päästy! Ensimmäisten kolmen päivän aikana vajaa 4 kg lähtenyt, tosin nesteitähän ne näin alkuun on, ennen kuin keho pääsee kunnolla liikkeelle rasvanpolton kanssa... Mutta jokainen kilo kyllä ilahduttaa, olipa sitten nestettä tai mitä tahansa!
Koko syksy meni ihan plörinäksi. Varmaan syyskuulta vuoden loppuun söin aivan mitä sattuu, herkkuja ja tavallista ruokaa liian suurina annoksina. Epäterveellistä ruokaa. Kaikenlaista moskaa. Ällöttää näin jälkeenpäin ajatellakin, miten sitä on taas ollut niin ajattelematon että on antanut itsensä repsahtaa noin...
Viime vuonna alkuvuodesta sain sen n. 15 kg tiputettua, mutta loppuvuodesta sitten varmaan reilu 5 kg keräilin hyvinkin jo takaisin. Tuossa vuoden lopussa paino oli taas kivunnut kolminumeroisiin lukemiin, joten jotain oli keksittävä.
Päätin sitten aloittaa elämäni viimeisen laihdutuskuurin oikein rytinällä ja ilmoittauduin Cambridge-ohjelmaan. Aloitin täydellä paastolla ja hyvin on lähtenyt liikkeelle. Nyt on neljännen päivän aamu ja pahemmilta mieliteoilta ja huonoilta oloilta onneksi olen säästynyt. Ainakin valmentajan puheiden mukaan pahimman pitäisi olla jo ohi, jos kolmesta päivästä selviää, niin jatkon pitäisi olla helpompaa... :-) Nyt on semmoinen olo, ettei ainakaan enää voi luovuttaa, kun on jo kolme päivää pärjännyt. Alkuun oli tarkoitus olla paastolla viikko, mutta jos tämä viikko nyt menee ihan hyvin, niin taidan kyllä jatkaa kauemmin. Haaveilen nopeasta ja tehokkaasta pudotuksesta tähän alkuun, niin se kyllä motivoisi jatkamaan ja totuttelemaan kunnollisiin ruokailutottumuksiin sitten myöhemmin. Tieto siitä, että valmentajan kanssa on tapaaminen jo ensi viikolla, auttaa myös jaksamaan ilman repsahduksia. Ilmeisesti tarvitsen jonkun "valvomaan" tätä juttuani, että jaksan yrittää... Mutta tyytyväinen olen, jos tämä nyt vihdoinkin auttaisi... Haaveilen jo ihanista kesävaatteista ja ylipäänsä siitä, että olisi kevyt ja mukava olo jo ensi kesänä! :)
Pudotettavaa on paljon, noin 25 kiloa on matkaa normaalipainoonkin ja tietenkään ei pahitteeksi olisi, vaikka siitä normaalipainon ylärajastakin vielä vähän pääsisi alemmas. :) Tästä se kuitenkin lähtee, alkuun on jo päästy! Ensimmäisten kolmen päivän aikana vajaa 4 kg lähtenyt, tosin nesteitähän ne näin alkuun on, ennen kuin keho pääsee kunnolla liikkeelle rasvanpolton kanssa... Mutta jokainen kilo kyllä ilahduttaa, olipa sitten nestettä tai mitä tahansa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)